Näytelmiä, puheita, piirtämistä

Joululauluja marraskuussa.

 

Aloitimme kerhon harjoittelemalla ohjelmaa Killin jättiläisen lakitusjuhlaan. Joululaulut oli valittu jo edelliskerralla ja sanat kirjoitettu ja tulostettu paperille. 

Tervehdyssanoja ei oltu vielä suunniteltu kovinkaan paljoa, joten harjoittelimme alkutervehdystä useita kertoja. Mietimme mitä kukin sanoo. Pohdimme myös, että sanottavat asiat kannattaa pitää riittävän lyhyenä ja kirjoittaa paperille. Oikeassa tilanteessa saattaa hieman jännittää. Kun sanat ovat paperilla, ei tarvitse pelätä sitä unohtaako sanottavansa.

Tervetulotoivotuksen harjoittelua.

Osa kerholaisista on suunnitellut itse näytelmää. Haasteen tuo se, että tarkkoja vuorosanoja ei ole. Puhuimmekin siitä, että pitkälti improvisoitu esitys voi olla myös mahdollisuus. Kun tarinan pääjuoni on selkeä, ei tarvitse miettiä tarkkoja sanoja - vaan voi ihan reippaasti sanoa jotain sinne päin. Itse keksityn näytelmän ehdoton hyvä puoli on se, että kukaan yleisön joukosta ei tiedä mitä piti sanoa tai tehdä. Nytkin huomasimme katsojan roolissa, että toisten näyttelijöiden ohjeistus tuntui istuvan osaksi näytelmää.

Olen huomannut, että osa Killinkosken hissakerholaisista rakastaa esiintymistä ja näyttelemistä. Syksyn aikana olemme kuvanneet videota, tehneet pantomiimiharjoituksia ja suunnitelleet ja esittäneet erilaisia näytelmiä.

Kerholaiset ovat ihanan itseohjautuvia. Ohjaajan roolissa voin huomauttaa äänen kuuluvuudesta ja käydä välillä kurkistamassa, että suunnitelutyö etenee. Muuten annan näyttelijöille mielellään aika vapaat kädet toteuttaa itseään.

Näytelmän harjoittelua.


Ensi viikollakin harjoittelemme. Ja toivomme kovasti, että viereisen päiväkodin lapsia ehtisi tulla yleisöksemme. Katsotaan miten käy.

Olemme nyt muutaman kerran jakaneet ison porukan kahteen osaan. Ohjaajalle tämä asettaa haasteita, sillä kahdessa paikassa ei voi olla samaan aikaan. Toisaalta ohjaaja saa mukavasti lisäaskelia kiitäessään luokan ja salin väliä seuraamassa eri toimintojen etenemistä.

Kaikki eivät halua esiintyä. Eikä kaikkien tarvitse esiintyä. 

Toisten harjoitellessa näytelmää teimme opasteita joulun juhlaamme varten sekä piirsimme ja väritimme värityskuvia. Killinkosken kyläkaupan, Killin Jätin kauppias on luvannut alustavasti, että voimme tuoda keväällä kauppaan kerholaisten piirustuksia ja valokuvia näytteille. Siis ihan omaan taidenäyttelyyn. Ja näyttelyitä voidaan tarvittaessa pitää vaikka kaksikin, jos taidetta alkaa kovin runsain mitoin kertyä.

Sain luvan kuvata myös keskeneräistä taidetta.



Kommentit